Kings & Queens -pentue
s. 4.1.2021
i: FI MVA Blue Mellow's Elvis Presley "Loki"
e: FI MVA EE MVA Regina dei Ghiacci Blu di Cambiano "Rhea"
e: FI MVA EE MVA Regina dei Ghiacci Blu di Cambiano "Rhea"
8.2.2021
Koska pentujen isä on Elvis Presley, rockin kuningas ja emä Regina dei Ghiacci, jäätiköiden kuningatar, määräytyi pentujen nimiteemaksi Kings & Queens. Lopulliset nimet on valittu yhdessä tulevien omistajien kanssa.
Koska pentujen isä on Elvis Presley, rockin kuningas ja emä Regina dei Ghiacci, jäätiköiden kuningatar, määräytyi pentujen nimiteemaksi Kings & Queens. Lopulliset nimet on valittu yhdessä tulevien omistajien kanssa.
27.2.2021
Pennut ovat alkaneet muuttaa uusiin koteihinsa. Onnea matkaan pienet!
Pennut ovat alkaneet muuttaa uusiin koteihinsa. Onnea matkaan pienet!
Crofter's Only Arctic Queen "May"
Om. Sanni Tähtinen, Halkia
Om. Sanni Tähtinen, Halkia
Crofter's Only Ebony Queen "Naomi"
Om. Kasvattaja & Venla Tuomikoski, Kankaanpää
Om. Kasvattaja & Venla Tuomikoski, Kankaanpää
Crofter's Only May Queen "Martta"
Om. Kasvattaja & Krista Palomäki, Jämijärvi
Om. Kasvattaja & Krista Palomäki, Jämijärvi
Crofter's Only Pearly Queen "Bertta"
Om. Sofia Palomäki, Jämijärvi
Om. Sofia Palomäki, Jämijärvi
Crofter's Only Queen Of Magic "Kajo"
Om. Onerva Ristilä, Tampere
Om. Onerva Ristilä, Tampere
Crofter's Only King Arthur "Artturi"
Om. Tytti Niemi, Seinäjoki
Om. Tytti Niemi, Seinäjoki
Crofter's Only King Of Rock "Dante"
Om. Saara Huggila-Heikkilä. Paimio
Om. Saara Huggila-Heikkilä. Paimio
5-viikkoiset
Papanat täyttivät 5 viikkoa maanantaina 8.2.-21. Sunnuntaina kuvasimme niitä keittiössä, Marko kuvasi ja Susanna, Erika, Mari ja minä kannoimme villejä pentuja kameran eteen. Hikihän siinä tuli! Kuvia täällä.
SYNNYTYS:
Rhea oli todella täynnä ja masu pinkeänä jo viimeiset kaksi viikkoa. Kauhunsekaisin tuntein odotin, miten synnytys sujuu, sillä Rhea on pienikokoinen narttu. Perjantaina alkoi petailu ja läähättely. Sama jatkui lauantaina. Ja sama jatkui sunnuntaina. Onneksi lämmöt kertoivat, että vielä ei ole kiire ja pentujen liikkeet tuntuivat selkeinä. Sunnuntaina aamuyöstä lämmöt laskivat alle 37. Sunnuntaina klo 13 ne nousivat jälleen 37,4 paikkeille. Sunnuntai-iltana klo 23 tuli ensimmäiset, lievät supistukset. Klo 1 alkoi Rhea tosissaan ponnistella. Auttaa ei tässä vaiheessa saanut, mamilla oli kipuja eikä se halunnut että kosken sitä peräpäähän. Huolehdin siis ruokahuollosta. Vettä ja Complivitia se lipitteli polttojen välissä mielellään. Ensimmäinen pentu tuli maailmaan vihdoin, piinaavan kauhunsekaisen odottelun jälkeen klo 2.40. Se oli trikkityttö, painoi 311 g ja oli hyvin virkeä ja elinvoimainen. Kalvot rikki, parkaisu, napanaru katki ja juosten tissille saman tien. Kauaa ei ehditty ihmetellä, sillä seuraava pentu, merletyttö "Pikku-Rhea" syntyi 2.50. Sekin oli vahva ja elinvoimainen. Painoi 300 g ja kömpi suoraan maitoa syömään, kun pääsi sikiöpussista. Nyt Rhea jo kaipasi apua. Kohdunsuuta piti pienesti venyttää, jotta pentu pääsi helpommin kanavaaan. Klo 3.00 syntyi jo seuraava. Iso merlepoika, piirtopää, painoi 342 g ja oli aikamoinen järkäle. Välillä jo pelkäsin, ettei se edes mahdu ulos. Mutta niin se vain syntyi; vipeltäjä pienestä asti ja halusi tissille myös saman tien. Olin kiitolliinen näistä, mutta vielä tuntui masussa liikettä. Näiden kolmen jälkeen ehdittiin kuitenkin tankata ja ensimmäiset pihkakakat putsata ennen seuraavan pennun syntymää.
Klo 3.40 maailmaan saapui merletyttönen "Rento-Regina", pentu, jonka kohdalla taisin tirauttaa pari onnen kyyneltä. Niin kaunis se oli. Se painoi 335 g ja sisarustensa tapaan se oli hyvin määrätietoinen ja tiesi, miten ruokaa saadaan. Taas levättiin vähän, tankattiin ja pestiin pentuja. Klo 4:45 syntyi vielä trikkityttö, piirtopää, joka painoi 278 g. Tässä vaiheessa emä rauhoittui pesemään ja hoitamaan pentuja. Kävin itse pesulla ja vaihdoin kuivat aluset. Olin tyytyväinen 5 pennun pentueeseen ja olimme rättiväsyneitä. Rhea kuitenkin alkoi jälleen uudelleen supistella. Mielessäni ajattelin, että sieltä syntyy nyt viimeinen pentu kuolleena, koska emä alkoi olla aika poikki ja synnytys oli jo kestänyt kovin kauan. Mutta mitä vielä, sieltä syntyi merletyttö, joka oli hyvinkin virkeä ja voimakas. Tällä oli pieni valkoinen täplä selässä, syntymäpaino 278 g. Huokaisin helpotuksesta. Kävin taas pesulla, vaihdoin kuivat aluset ja katselin ihaillen, kun Rhea hoiti ja imetti vauvojaan. Kuusi isoa, elinvoimaista, kaunista pentua oli enemmän kun olin uskaltanut toivoa,
Klo 7.30 suunnittelin juuri meneväni hetkeksi nukkumaan, kun Rhea alkoi jälleen supistella. Huh, sieltä tuli vain jälkeiset. Niiden jälkeen supistelu kuitenkin taas jatkui. Kanavassa ei tuntunut mitään. Kaukana kylkikaaren alla tuntui kova möltti. Aloin jo huolestua. Marko kuitenkin heräili uuteen päivään ja rauhoitteli minua, hitaasti se tulee sieltä kohdunsarvesta kanavaa kohti. Ja pikku hiljaa, jokaisella supistuksella, pentu eteni kohti kohdunsuuta ja lopulta alkoi tuntua jo sormissa. Arvelin, että pentu on jo kuollut, koska matka kestää niin kauan. Saimme sen ulos vasta klo 8:40 ja se ei todellakaan ollut kuollut, ei edes hidas. Samantien se parkui ja halusi nälkäisenä tissille. Merlepoika pilkkukauluksella painoi syntyessään 317 grammaa. Nyt rukoilin Rhealta, että eihän enää yhtäkään pentua, kiitos ja tämän Rhea hyväksyi. Käytiin ulkona, pestiin Rhea, vaihdettiin kuivat aluset, se söi kipollisen nappuloita ja lihaa ja sen jälkeen nukahti syliini pennut tissillä klo 9.20.
Kiitokset näistä! <3
Rhea oli todella täynnä ja masu pinkeänä jo viimeiset kaksi viikkoa. Kauhunsekaisin tuntein odotin, miten synnytys sujuu, sillä Rhea on pienikokoinen narttu. Perjantaina alkoi petailu ja läähättely. Sama jatkui lauantaina. Ja sama jatkui sunnuntaina. Onneksi lämmöt kertoivat, että vielä ei ole kiire ja pentujen liikkeet tuntuivat selkeinä. Sunnuntaina aamuyöstä lämmöt laskivat alle 37. Sunnuntaina klo 13 ne nousivat jälleen 37,4 paikkeille. Sunnuntai-iltana klo 23 tuli ensimmäiset, lievät supistukset. Klo 1 alkoi Rhea tosissaan ponnistella. Auttaa ei tässä vaiheessa saanut, mamilla oli kipuja eikä se halunnut että kosken sitä peräpäähän. Huolehdin siis ruokahuollosta. Vettä ja Complivitia se lipitteli polttojen välissä mielellään. Ensimmäinen pentu tuli maailmaan vihdoin, piinaavan kauhunsekaisen odottelun jälkeen klo 2.40. Se oli trikkityttö, painoi 311 g ja oli hyvin virkeä ja elinvoimainen. Kalvot rikki, parkaisu, napanaru katki ja juosten tissille saman tien. Kauaa ei ehditty ihmetellä, sillä seuraava pentu, merletyttö "Pikku-Rhea" syntyi 2.50. Sekin oli vahva ja elinvoimainen. Painoi 300 g ja kömpi suoraan maitoa syömään, kun pääsi sikiöpussista. Nyt Rhea jo kaipasi apua. Kohdunsuuta piti pienesti venyttää, jotta pentu pääsi helpommin kanavaaan. Klo 3.00 syntyi jo seuraava. Iso merlepoika, piirtopää, painoi 342 g ja oli aikamoinen järkäle. Välillä jo pelkäsin, ettei se edes mahdu ulos. Mutta niin se vain syntyi; vipeltäjä pienestä asti ja halusi tissille myös saman tien. Olin kiitolliinen näistä, mutta vielä tuntui masussa liikettä. Näiden kolmen jälkeen ehdittiin kuitenkin tankata ja ensimmäiset pihkakakat putsata ennen seuraavan pennun syntymää.
Klo 3.40 maailmaan saapui merletyttönen "Rento-Regina", pentu, jonka kohdalla taisin tirauttaa pari onnen kyyneltä. Niin kaunis se oli. Se painoi 335 g ja sisarustensa tapaan se oli hyvin määrätietoinen ja tiesi, miten ruokaa saadaan. Taas levättiin vähän, tankattiin ja pestiin pentuja. Klo 4:45 syntyi vielä trikkityttö, piirtopää, joka painoi 278 g. Tässä vaiheessa emä rauhoittui pesemään ja hoitamaan pentuja. Kävin itse pesulla ja vaihdoin kuivat aluset. Olin tyytyväinen 5 pennun pentueeseen ja olimme rättiväsyneitä. Rhea kuitenkin alkoi jälleen uudelleen supistella. Mielessäni ajattelin, että sieltä syntyy nyt viimeinen pentu kuolleena, koska emä alkoi olla aika poikki ja synnytys oli jo kestänyt kovin kauan. Mutta mitä vielä, sieltä syntyi merletyttö, joka oli hyvinkin virkeä ja voimakas. Tällä oli pieni valkoinen täplä selässä, syntymäpaino 278 g. Huokaisin helpotuksesta. Kävin taas pesulla, vaihdoin kuivat aluset ja katselin ihaillen, kun Rhea hoiti ja imetti vauvojaan. Kuusi isoa, elinvoimaista, kaunista pentua oli enemmän kun olin uskaltanut toivoa,
Klo 7.30 suunnittelin juuri meneväni hetkeksi nukkumaan, kun Rhea alkoi jälleen supistella. Huh, sieltä tuli vain jälkeiset. Niiden jälkeen supistelu kuitenkin taas jatkui. Kanavassa ei tuntunut mitään. Kaukana kylkikaaren alla tuntui kova möltti. Aloin jo huolestua. Marko kuitenkin heräili uuteen päivään ja rauhoitteli minua, hitaasti se tulee sieltä kohdunsarvesta kanavaa kohti. Ja pikku hiljaa, jokaisella supistuksella, pentu eteni kohti kohdunsuuta ja lopulta alkoi tuntua jo sormissa. Arvelin, että pentu on jo kuollut, koska matka kestää niin kauan. Saimme sen ulos vasta klo 8:40 ja se ei todellakaan ollut kuollut, ei edes hidas. Samantien se parkui ja halusi nälkäisenä tissille. Merlepoika pilkkukauluksella painoi syntyessään 317 grammaa. Nyt rukoilin Rhealta, että eihän enää yhtäkään pentua, kiitos ja tämän Rhea hyväksyi. Käytiin ulkona, pestiin Rhea, vaihdettiin kuivat aluset, se söi kipollisen nappuloita ja lihaa ja sen jälkeen nukahti syliini pennut tissillä klo 9.20.
Kiitokset näistä! <3
Lapsuuskuvia:
|
|
